keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Lomalla...














Reput selkaan ja kohti "linja-autoasemaa", joka taalla on oikeastaan markkina-alue enemman kuin linja-autoasema. Bussien lahto- / tulopaikat sijaitsee paa-asiassa jonkin mercadon kupeessa. Mercadot on isoja siis ISOJA, osittain katettuja markkinapaikkoja, joissa myydaan ihan mita vaan ihminen voi tarvita. Ja kojuja on loputon maara!

Taksin kaartaessaa talle "linja-autoasemalle", siina ei juuri ehi miettia seuraavaa siirtoa, kiitos nuorten palvelualttiiden miesten! Nama jannut ovat taksin ulkopuolella heti taksin pysahdyttya, kyselemassa minne matka, tai oikeastaan he huutelevat eri paikkojen nimia; GRANADA, MASAYAH, RIVAS.... jne... kovaan aaneen, persoonallisella tyylillaan ja jokainen haluaa meidat juuri "omaan" bussiin! Pari napakkaa sanaa kannattaa opetella; Tranquilo, por favor! ja Momento! (rauhoitu ja hetki) nama sanat saa pojat peraantymaan metrin paahan ja saa ihan rauhassa miettia mihin bussiin haluaa. Ollaan jo opittu valitsemaan bussi, jossa ei ole mustia nahkapènkkeja ja joka menee "directo" eli suoraan paamaaraan seka expreso (pikavuoro)! Toki nama kyseiset pikavuorot ei suinkaan ole ihan sita mita luulis... ilmastointina toimii avoimet ikkunat ja vauhti on alamaessa lupaavat 80 km / tunnissa! Ja kun bussi pysahtyy, myos ilmastointi lakkaa! :)


Evaistakaan ei tarvitse huolehtia. Ennen kun matkaan paastaan bussiin kapuaa kaupustelijoita, joilta loytyy valmiita ruoka-annoksia, piirakoita, kekseja, vetta, mehua.... onpa myos ollut kynia myynnissa. Joskus joku kaupustelija pitaa pitkan palopuheen bussin etuosassa, esim. kaupustellen vitamiinipillereita, puheen jalkeen han jakaa pillereita kaikille. Ja me tietenki tyytyvaisina otetaan pillerit vastaan ja tungetaan reppuun. No mita sita.... kohta sama heppu keraa ne takas! Todellinen myyntitykki!

HUGO, HUGO, AQUA, AQUA, huutojen saattelemana bussi paasee vihdoin matkaan. Kuski tarayttaa radion auki eika saastele volumin kanssa. Normaali puhetta ei kuule, vois kuvitella olevansa discossa! Matkustaminen ei myoskaan kay kukkaron paalle. n. 130 km matka taittuu 2 dollarilla! Niimpa mekin ollaan reissattu ympari Nicaraguaa joka viikonloppu.





Ensimmainen reissu suunnattiin Ometepelle.
Ometepe on kahden tulivuoren saari, Nicaragua jarvessa, joka on maailman suurin sisamaajarvi, jossa on vuosia sitten ollut iso haikanta. Hait on kuuleman mukaan pyydystetty lahes loppuun. Mutta olihan se vahan jannittavaa polskia siella! Ja jannitysta saatiin myos meidan mahtavalla viidakkokavelylla!




Kuultiin, etta saarella on luontopolku, jossa mahdollisuus jannittavaan viidakkosamoiluun, jossa mahdollisuus nahda mm. apinoita... Niimpa me reippaina ja uteliaina varustauduttiin kahden kameran ja videokameran seka vesipullojen kanssa jannittavalle retkelle!
Ensimmaiset luontoaanet kuuluivat paikalliselle nuorisojoukolle, joka oli luultavasti nauttinut auringon noususta maistellen muutakin kuin limpparia!
Matkanvarrella nahtiin mm. pikkumuurahaisia, vikkelia liskoja ja hassun nakoisia lintuja. Kuultiin kuivan heinan kahinaa ja apinan aantelya (ehka?) ja saattoipa kuulua myos hampaaatom huokaus! :) Taman jannittavan episodin jalkeen paatettiin lahta pois viidakosasta!HUI KAUHIA! Ja takas sivilisaation pariin.
















Niimpa suuntana oli Granada, Espanjalainen siirtomaakaupunki Lago de Nicaraguan rannalla. Mukulakivikadut, hevoskarryt ja hauskan variset talot laukaisivat viidakkokavelyn jannityksen mukavasti.

Nahtiinpa siella myos paikallinen potnapekkakin! Ja haivahdys kotikaupungin Rotuaariakin oli havaittavissa. Vahan ehka koti-ikavakin kavasi mielessa.... Mutta, ikavantunteet kaikkosivat, kun mama tyttarineen jalleen kerran kailottaa isolla aanella myymiaan tuotteitaan! Maman paan paalta laskettiin iso kori (halk. 1m) , joka oli ihan taynna pussukoita jotka sisalsi mm. kaakaota ja kanelia. Paljonkohan kyseinen kori mahtaa painaa...?!? Eipa suomitytto/poika viittisi 40 asteen helteessaa paljo kanniskella moista taakkaa!!! Jokainenhan voi kokeilla samaa saunan lammossa ja 8-9 tuntia paivassa!

Kostea kuumuus on taalla sanoinkuvaamaton. Sita vois tietysti jokainen kokeilla niin, etta menee saunaan pariksi tunniksi (mieluiten koko paivaksi) vaatteet paalla, sitten vaikka pari tuntia (mieluiten koko paivan) kaveleskelee siina saunassa... noh, sitte tietty yllattaa pissahata(aina valilla)! Yritappa sitte repia niita litimarkia housuja jalasta pois (ja takas)..... ja kaikki saunassa tietty! Kaikkeen tottuu... me ollaan oltu saunassa 5 viikkoa! :)) Kuivat vaatteet saattaakin tuntua aluksi vallan oudolle....

Jokatapauksessa, reput on heilahtanu selkaan monta kertaa! Busseista on tullut niin rakkaita meille, niiden tunnelmaa ei voi verrata edes Karppien fani-bussin tunnelmaan! Ja mehan ollaan aina jonkin sortin nahtavyys, ainoina "lankkareina", sekos vasta hauskaa onkin! :)
Jo ennenkuin bussi saapuu paamaaraan, rahastaja kyselee minne matka ja kipittelee ilmoittamaan asiasta kuskille, joka pysayttaa bussin meille sopivaan paikkaan. Rahastaja saattaa myos hommata lennosta taksin meille, roikkuen bussin ovella ja huudelleen takseille! Palvelua jos mika!

Granadan ja Ometepen lisaksi on koluttu Leon, kymmenien tulivuorien alueella sijaitseva kaupunki.



Hauskaa sinansa, ollaan toimivien tulivuorten ymparoimassa maassa eika yksikaan oo pihahtanu taalla ollessa, toisin kun koto-Suomen lahistolla! Meitahan peloteltiin/varoteltiin tulivuorenpurkauksista....maanjaristyksista... yms. ennen reissua.... ;)



Tyynenemeren rannalla on myos tullut pyorahdeltya... niin rannalla kuin tanssilattiallakin! ... Pochomil... San Juan Del Sur... Las Penitas.... Kerrottavaa riittaisi... mutta aika ei anna periksi!




Islas del Maiz, eli maissisaaret Karibialla jai talla eraa haaveeksi (kun ei niita pipojakaan tarttenu lahta virkkaamaan) mutta, ehkapa joku paiva.....

Nailla mennaan, kotia kohti!

Gracias Nicaragua! Hasta luego!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti